Ajankohtaista

Suomen kuvalehti s. 60, 39/ 2022
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/dosentin-arvon-maaraaikaisuus-aiheuttaisi-vahinkoa-suomalaiselle-dosenttijarjestelmalle/

Dosentin arvon määräaikaisuus toisi lisää ongelmia

Suomen kuvalehti s. 60, 39/ 2022

TANJA PESSI , T I I N A M A H L A M Ä K I , J U K K A H O F F R É N

Pessi on Suomen dosenttiliiton puheenjohtaja,
Mahlamäki varapuheenjohtaja ja
Hoffren hallituksen jäsen.

Dosentin arvon peruuttaminen tai muuttaminen määräaikaiseksi on viime aikoina synnyttänyt keskustelua akateemisen maailman ulkopuolella. Suomen dosenttiliitto ei kannata tämäntapaisia dosenttien asemaa heikentäviä esityksiä.

Suomessa on yli 10 000 dosenttia. He ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, jotka työskentelevät asiantuntija- ja johtotehtävissä eri sektoreilla. Tieteelliseltä pätevyydeltään he vertautuvat professoreihin, mutta heiltä puuttuu nimitys professorin tehtävään. Dosentin arvo antaa heille itsenäisen oikeuden tehdä tutkimus- ja opetustyötä.

Yliopiston perustehtävänä on akateeminen vapaus. Kaikilla yliopistolaisilla on oikeus mielipiteisiinsä – myös sellaisiin, jotka ovat joidenkin mielestä tai joinakin aikoina vääriä. Kriittinen asenne ja myös vastakkaisten mielipiteiden esittäminen ja sietäminen ovat olennainen osa tieteellistä debattia. Akateemisessa yhteisössä ratkotaan hyvien tieteellisten käytäntöjen rikkomukset sen omien sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Yliopiston ulkopuolella tapahtuneet rikokset tai rikkomukset ratkotaan asianomaisilla foorumeilla viime kädessä rikoslain mukaan.

Dosentin arvon peruuttamisen mahdollistavaa yliopistolain muutosta esitti keväällä 2021 silloinen tiedeministeri Antti Kurvinen (kesk). Esitys kuitenkin hautautui, kun Suomen rehtorien neuvosto, Suomen Dosenttiliitto, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden Liitto näkivät sen tarpeettoman voimakkaana reaktiona yhteen esille nostettuun yksittäistapaukseen. Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) päätyi samoille linjoille mutta ehdotti dosentuurien myöntämistä määräaikaisina.

Suomalainen dosenttijärjestelmä on toiminut yli 280 vuotta. Yliopistot myöntävät vuosittain yli 300 uutta dosentin arvoa. Sitä ei voi ostaa, vaan kukin dosentti ansaitsee arvon omilla meriiteillään.

Dosentin arvosta on säädetty yliopistolaissa. Dosentuurin myöntämiseen vaaditaan vähintään kahden tohtorinväitöskirjan verran tieteellisiä ansioita, hyvä opetustaito sekä kahden ansioituneen asiantuntijan puoltava lausunto. Yliopistot päättävät, keille dosentin arvo myönnetään, ja ne voivat tarveharkintaan perustuen evätä sen jo hakuvaiheessa. Jälkeenpäin arvoa ei voi perua.
Nykyisin dosentuurilla tarkoitetaan akateemista arvoa, josta ei eläköidytä. Sellaisena se muodostaa poikkeuksen yliopistomaailmassa, jossa määräaikaisuudet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus. Dosentuurin muuttuessa arvoksi katkesi myös dosentin viran entinen juridinen kytkös yliopistoon.

Suomen dosenttiliiton mielestä dosentin arvon määräaikaisuus loisi enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Emme kannata sitä, että 10 000 dosentin toimintaedellytyksiä rajattaisiin näin voimakkaasti ja aiheutettaisiin lisää vahinkoa suomalaiselle dosenttijärjestelmälle. Muutos toisi lisää hallintotyötä tai jopa lisäisi eriarvoisuutta. Uusimiskriteereitä olisi vaikea saada kaikille tasapuolisiksi, ja yliopistoihin syntyisi kahden kerroksen dosenttijärjestelmä: pysyvät vs. määräaikaiset. Muutos ei myöskään vaikuttaisi aiemmin myönnettyihin dosentin arvoihin.

Dosentit muodostavat merkittävän tieteellisen osaajareservin, jota meidän tulisi pyrkiä päinvastoin vahvistamaan, jotta suomalaisten dosenttien asema, arvostus ja kilpailukyky paranisivat kansainvälisessä maailmassa.

Dosenttinimikkeelle perusteltu käännös on "Associate Professor"

Tanja Pessi, Tiina Mahlamäki, Jukka Hoffren

Tieteessä tapahtuu 2/ 2022
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2022/dosenttinimikkeelle-perusteltu-kaannos-associate-professor

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
DOSENTTI ON ASSOCIATE PROFESSOR

Yliopistolain englanninkielistä käännöstä dosentin arvosta pyritään parhaillaan saattamaan ajan tasalle valtioneuvoston käännöstoimistossa. Asia on tärkeä, koska se koskee 10 000 dosenttia Suomen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Suomen Dosenttiliitto on laajojen kotimaisten ja kansainvälisten selvitysten jälkeen esittänyt, että Associate Professor kuvaa parhaiten englannin kielellä dosenttien osaamista ja pätevyyttä sekä on linjassa kansainvälisten käännösten kanssa. Näin toimitaan enemmistössä Euroopan unionin jäsenmaiden yliopistoissa, ja esimerkiksi Ruotsissa tämä on ollut käytäntö jo pitkään.

Professori Riitta Keiskin johdolla toimiva 11-jäseninen Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on kesäkuussa 2021 lähettänyt kirjeen Suomen Dosenttiliitolle ja kehottanut käyttämään “virallista käännöstä”. Sellaista ei kuitenkaan ole olemassa. Epäonnistunut Title of Docent -suositus ei vastaa siihen tarpeeseen, joka dosenteilla on kansainvälisissä yhteyksissä. TENK toteaa virheellisesti, että "Associate professor sanan käyttö aiheuttaa sekaannusta professoreiden urapolkujärjestelmään”. Huoli mahdollisesta sekaannuksesta on aiheeton. Urapolkujärjestelmä perustuu työsuhteeseen ja on aina oppiainesidonnainen. Tenure track -järjestelmässä tutkija tai opettaja on vain muutamia vuosia, kun taas dosentilla on elinikäinen tieteellinen arvo. Se kytkeytyy määriteltyyn oppialaan tai aihekokonaisuuteen. Englanninkieliset käännökset tenure track -professoreille vaihtelevat Suomessa ja kansainvälisesti. Niitä ovat muun muassa assistant, senior lecturer, senior researcher, associate professor ja professor sekä näiden erilaiset yhdistelmät. Sekaannus on jossain muualla kuin dosentin arvon käännöksessä.

TENK väittää lisäksi, että Associate Professor -titteliä käyttävää “saatetaan epäillä omien tieteellisten ansioiden paisuttelusta ja tiedeyhteisön harhaanjohtamisesta". TENKin epämääräiset uhkailut ovat ongelmallisia. Näin epämääräiselle väitteelle ei ole esitetty mitään perusteluja. Dosenttiliitto kokee väitteet loukkaavina.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kirje
Helsinki 22.6.2021

Suomen dosenttiliitolle

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tietoon on saatettu huoli koskien Suomen dosenttiliiton suositusta dosentti-nimikkeen englanninkielisestä käännöksestä Associate professor. Kyseinen käännös aiheuttaa tiedeyhteisössä hämmennystä ja myös sekaannuksia, koska se on sama kuin professoreiden urapolkujärjestelmässä käytettävä tehtävänimike. TENK on keskustellut asiasta kokouksessaan 8.6.2021.

TENKin mukaan dosenttinimikkeen virallisesta käännöksestä päättää dosentin arvon myöntänyt yliopisto. Suositus siitä, että dosentin arvo käännetään englanniksi Title of Docent, on kirjattu vuonna 2012 Suomen Akatemian, UNIFIn, Arenen ja TENKin yhteiseen Tutkijan ansioluettelomalliin. Suositus on vahvistettu mallia päivitettäessä viimeksi vuonna 2020. Yliopistot ovat toiminnassaan sitoutuneet noudattamaan TENKin suosituksia. Ks. Tutkijan ansioluettelomalli. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2020

Tässä yhteydessä TENK muistuttaa, että jos tutkija esimerkiksi ansioluettelossaan käyttää dosentin arvosta Associate professor -käännöstä, häntä saatetaan epäillä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta, nimittäin omien tieteellisten ansioidensa paisuttelusta tai tiedeyhteisön harhaanjohtamisesta. Ks. tarkemmin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012

TENKin näkemyksen mukaan Suomen dosenttiliiton tulisi muuttaa suositustaan siten, että dosentit käyttäisivät englanninkielisissä ja kansainvälisissä yhteyksissä nimikkeestään sen virallista käännöstä.

Yhteistyöterveisin Riitta Keiski puheenjohtaja Sanna-Kaisa Spoof pääsihteeri

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ovatko tittelit yliopistomaailmassa tärkeitä?

Professorit Pakkasvirta ja Saikku toteavat mielipidekirjoituksessaan (Acatiimi 1/2022), että dosentit ovat tittelinkipeitä ja että associate professor -käännös olisi ongelmallinen. Koska Acatiimi ei huolinut meidän vastinetta, joudumme käyttämään muita foorumeita tämän tärkeä keskustelu jatkuisi.

Suomen Dosenttiliitto on useiden vuosien ajan selvittänyt laajasti nimikkeen luonnetta ja käyttöä Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on taata suomalaisille dosenteille muun muassa rahoitusprosessien yhteydessä esitettävissä hakemuksissa ja tutkimusryhmien kokoonpanoissa oikea viesti dosenttien pätevyydestä.

Pakkasvirran ja Saikun valikoimat esimerkit eivät anna oikeaa kuvaa kysymyksen laajuudesta. Akateemisessa maailmassa tehtävä- tai virkanimikkeet kertovat pätevyydestä. Yhteisjulkaisuissa ja artikkeleissa myös tekijöiden nimillä ja jopa niiden järjestyksellä on huomattavaa merkitystä. Samoin yliopistoissa on käytössä luokittelu: 1-kiintiö (professorit) ja 2- kiintiö (muu henkilökunta). Lähes kaikki yliopistolliset hallintotehtävät ja työryhmät ryhmitetään tämän jaottelun mukaisesti. Myös palkkaportaat on laadittu titteleiden mukaan.

Pakkasvirta ja Saikku olivat huolissaan mahdollisesta tenure track -professorien ja dosenttien välisestä sekaannuksesta. Suomessa professoreiden urapolku eli tenure track -järjestelmä on noin kymmenen vuotta vanha, kun taas dosenttijärjestelmä on yli 100 vuotta vanha. Tenure track perustuu työsuhteeseen ja on oppiainesidonnainen. Se näkyy affiliaatiossa, ja kussakin porrasvaiheessa ollaan yleensä muutamia vuosia – kyse on siis väliaikaisesta tittelistä. Dosentti on (elinikäinen) tieteellinen arvo. Kansallisesti tenure track -professoreiden määrä on pieni, kun taas maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimii yli 10 000 dosenttia.

Englanninkieliset käännökset tenure track -professoreille vaihtelevat Suomessa ja kansainvälisesti. Käytössä ovat ainakin nimikkeet assistant, reader, senior lecturer, senior researcher ja associate professor sekä näiden erilaiset yhdistelmät. Osa Suomen yliopistoista on linjannut, että loppuvaiheen tenure track professor voi käyttää professor-titteliä ilman etuliitettä.

Suomen Dosenttiliiton mielestä on tärkeää verrata vastaavan tehtävän tai arvon nimikettä kansainvälisesti. Lähin ja luontevin vertailukohta löytyy Ruotsissa. Siellä on samantyyppinen dosenttien pätevyyden arviointi kuin Suomessa ja nimikkeenä dosentti (docent), englanniksi associate professor. Ruotsissa on käytössä myös tenure track -urapolkujärjestelmä. Ruotsi yhdessä 18 muun Euroopan maan ja ainakin 22 muun maan kanssa kääntää dosentin (tai sitä vastaavan) arvon sanalla associate professor.

Pakkasvirta ja Saikku eivät näytä tuntevan tittelin adjunct professor luonnetta ja käyttöä. Toisin kuin he olettavat, associate professor ei aiheuta hämmennystä vaan selkeyttää tilannetta. Oikea käännös on erittäin tärkeää kansainvälisessä tiede- ja tutkimusyhteistyössä. Kyse ei ole vain kielellisestä ilmaisusta vaan suomalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn vahvistamisesta. Siksi Suomen Dosenttiliitto jatkaa asiasta viime vuonna aloitettuja neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tanja Pessi, molekyylibiologian dosentti (TUNI), Suomen Dosenttiliiton puheenjohtaja
Tiina Mahlamäki, uskontotieteen dosentti (TY), Suomen Dosenttiliiton varapuheenjohtaja
20022022

Acatiimi s. 46, 6/ 2021
https://acatiimi.fi/wp-content/uploads/2021/12/acatiimi_6_2021.pdf

Acatiimi s. 5, 1/ 2022
https://acatiimi.fi/wp-content/uploads/2022/02/acatiimi_1_2022.pdf

AJANKOHTAISTA 7.10.2021

Suomen Dosenttiliitto järjesti Helsingin Tiedekulmassa 7.10.2021 klo 17–19 seminaarin Kaiken maailman dosentit – Tutkittua tietoa. Tervetuloa mukaan! Ohjelmaan voi tutustua täällä:
https://dosentitnakyviin.wordpress.com #tttv2021

TALLENNE tapahtumasta on nähtävissä alapuolella olevasta Helsingin yliopiston Tiedekulman linkistä khden viikon ajan. (7.10.2021, Kaiken maailman dosentit – tutkittua tietoa, klo 17-19)

https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=121511246

Kaiken maailman dosentit – tutkittua tietoa
Monet eivät tiedä, mikä oikeasti on dosentti ja mitä sellainen tekee. Jopa valtiovallan taholta on ilmennyt epäselvyyttä ja vähättelevää asennetta. Dosentit ovat korkeammassa opetuksessa/tutkimuksessa merkittävä voimavara. Suomen dosenttiliitto ry – Finlands docentförbund ry haluaa kiinnittää enemmän huomiota tieteentekijöihin ja herättää keskustelua.

Osana Tutkitun Tiedon Vuosi -tapahtumia liitto haluaa nyt esitellä kolmen eri tavalla ansioituneen dosentin työtä. Tapahtumassa kuullaan perinnöllisyystutkimuksen viimeisistä saavuuksista (dosentti Emma Raitoharju), fasismin lumosta (dosentti Kimi Kärki) ja yhteiskunnallisesti erittäin aktiivisen historian dosentin ajankohtainen katsaus (dosentti Pilvi Torsti).

Luennot ovat 20 min yleistajuisia esittelyitä. Lopuksi on paneelikeskustelu: Dosentit työelämän suola: dosenttien paikka ja merkitys yhteiskunnassa. Paneeliin osallistuvat luennoitsijat sekä Suomen tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio. Tilaisuuden juontaa Suomen dosenttiliiton puheenjohtaja Dosentti Tanja Pessi. Kysymyksiä paneeliin voi lähettää etukäteen tai tilaisuuden aikana. Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa! Lisätietoja: http://dosenttiliitto.fi/index.html; https://dosentitnakyviin.wordpress.com

Twitter: @dosenttiliitto

Linkkejä